Näytetään tekstit, joissa on tunniste ommellut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste ommellut. Näytä kaikki tekstit

tiistai 2. joulukuuta 2014

Tulin tuomaan terveisiä






Tulin tuomaan terveisiä; 
kertomaan ilosta ihanasta, 
tavallisten tuntijasta, 
murheellisten kantajasta, 
tarkoituksen antajasta,
toivosta arjen ihmisille,
rauhasta sydämille.

-Minttumaria Ukkonen
 





Joulun alla tuttuun tapaan mietinnässä miten voisi vähän hidastaa? Miten olisi niin että ehtisi elää? Mistä tarpeettomasta ajanviejästä malttaisi luopua? Olisi kiva kuulla teidän muidenkin mietteitä asiasta.

Kuvissa näkyvää Minttumaan enkelimollaa ei löydy kaupan hyllyltä ainakaan ennen joulua. Mutta olisiko iloisten terveisten tuojalla sopiva paikka siellä joulun jälkeen?



torstai 2. lokakuuta 2014

TSI maalaisrahvaan vaatteet 1700-luvun tyyliin.

Elokuussa lupasin kertoa tarkemmin kuinka tein ajanmukaiset(tai ainakin sen näköiset) vaatteet 1700-luvun markkinoille. Ehkäpä joku aiheesta kiinnostunut saa näistä sopivia vinkkejä oman asun valmistamiseen. Monissa historia-tapahtumissa on erittäin toivottavaa, että markkinavieraatkin saapuvat paikalle ajanmukaisissa asuissa, vaikka tietysti se on aivan vapaaehtoista. Mutta itse ainakin nautin kun sai pukeutua aivan eri tavalla kuin nykyään, ja oli ilo katsella muita myyjiä jotka olivat aiheeseen paneutuneet. Kaikki eivät selvästikään olleet, vaikka myyjiltä selvästi sitä etukäteen vaadittiin ja ohjeitakin sai niin paljon kuin oli tarpeen.
 
Oma asuni mukaili tuon ajan maalaisrahvaan asua. Oikeasti tuohon olisi kuulunut vielä nuttu, eli eräänlainen takki tuon aluspaidan päälle. Minulta loppui kuitenkin valmisteluaika kesken ja oli siellä markkinoilla niin kuumakin, että olin lopulta aivan tyytyväinen siihen ettei enempää vaatekerroksia ollut puettavaksi.

Tärkeää oli luonnonmateriaalit(tai sen näköiset) kankaissa. Omaan asuuni löytyi vihreä pellavanoloinen verho kirppikseltä. Paitaan ja hattuun käytin omista varastoista löytynyttä vaaleaa pellavaa, ja koska se loppui kesken, jatkoin mekkomaisen aluspaidan helman pituutta vanhalla puuvillalakanalla. Pitsit eivät isosti kuuluneet rahvaan vaatteisiin, mutta kankaan niukkuuden vuoksi päädyin ompelemaan pätkän pitsiä huiviini, joka oli niin pieni ettei sitä olisi voinut solmia kiinni ja essun helmaan, joka sitten olikin ainoa puvun koristus.

Tässä selostukset asun eri osista. Kysyä saa :) Mitoissa on mukana 1 cm:n saumavarat.
  
Huivin muoto oli ihan omasta päästä, ei minkään ohjeen mukainen. Se muodostui kahdesta suorakaiteen muotoisesta kangaspalasta joiden toiset päät leikkasin 45 asteen kulmaan vinoiksi ja ompelin nämä kohdat yhteen. Huivin taakse muodostui siis pystysuora sauma. Huivin reunaan ompelin koneella tiheän ompeleen parin sentin päähän reunasta ja hapsutin sitten reunan. Etupuolelle vain laskostin reunat kapeiksi ja ompelin pitsipätkään kiinni. Ajattelin että huivi korvaa tarpeeksi paljon sitä puuttumaan jäänyttä nuttua.

Myssyn toteutuksen keksin itse. Minulla oli kyllä kuva josta otin mallia, mutta ohjeita en löytänyt(vaikka muistelin nekin jossain vaiheessa saaneeni). Myssyn piti olla tarpeeksi iso koska minulla on päässäni rastat eikä mikään pikkupipo kävisi ollenkaan. Tästä tuli vähän liiankin iso ja mietin kehtaanko pistää sitä päähäni, mutta sainkin yllättäen juuri hatustani kehuja, joku jopa kysyi teenkö niitä myyntiin.  No en tee, mutta tästä kuvasta voi kukin ottaa mallia jos tahtoo :) Hatun etureunan oli tarkoitus olla tuollainen kuin kuvassakin, eteenpäin. Mutta siitä tuli liian pitkä ja lopulta käytin hattua niin että tuo etureuna oli taitettuna kaksinkerroin, eli taaksepäin. Niskassa on oikeasti aikaan sopimattomasti piilossa kuminauha, ja siten hattu oli helppo pukea. Sidoin silti myös nauhat. Kuvassa vasemmanpuoleisin hatunreuna on kaksinkertainen, ja rypytin siitä oikean reunan(siis reunat, koska oli kaksinkerroin). Myös keskimmäinen osa on kaksinkertainen ja siitä on rypytetty oikea reuna. Isoin, eli oikeanpuoleisin hatun osa on yksinkertainen ja siitä on rypytetty vasen reuna eli tuo joka yhdistyy reunapaloihin. Jonkinlainen myssy oli kuulemma tuohon aikaan oltava, edes pieni huivi takaraivolla, sillä huiviton/hatuton nainen oli huonomaineinen.

Essu oli suorakaiteen muotoinen 75x75cm pala jonka reunat päärmäsin ja rypytin yläreunan  32 cm leveäksi. Yläreunaan ompelin kaksinkertaisen kaistaleen ja alas puuvillapitsin.

Mekkomainen aluspaita on hauskan mallinen ja helppo tehdä. Siihen tarvittiin suorakaiteen muotoinen 57x180 cm pala. Tähän palaan lisäsin molempiin päihin  vanhaa lakanaa jotta pituutta tuli tarpeeksi. Taitoin palan keskeltä ja leikkasin pääaukon. Siitä tuli liian iso ja paikkasin vahinkoa tekemällä vähän rypytystä pääaukon keskelle etukappaleeseen. Muuten vain siksakkasin kaula-aukon reunan, käänsin nurjalle ja ompelin suoralla ompeleella kiinni. Hihoihin leikkasin 34x50 cm kokoiset suorakaiteen muotoiset palat ja lisäksi kainaloihin neliönmuotoiset 12x12cm palat. Hihapalat taitettiin yläpuolelta ja ja nuo neliön muotoiset palat levensivät hihoja ja sivusaumaa kainalon kohdalla, muutenhan hiha oli pelkästään suora kappale. Ne siis ommeltiin kainalon kohdalle kulmittain pystyyn, niin että yksi kulma osoitti hihansuita kohti ja sen vastakkainen kulma paidanhelmaa kohti. Lisäksi leikkasin n.13x63 cm palan jonka halkaisin kulmasta kulmaan(langansuunnista välittämättä) ja ompelin nämä kiilat leventämään sivusaumoja(leveämpi puoli alaspäin) tuon kainalo-neliön alapuolelle.Hihansuissa ei ole kuminauhaa vaan rypytin hieman, laitoin siksakin reunaan, taitoin nurjalle ja ompelin kiinni suoralla ompeleella. Lopuksi leikkasin alahelman suoraksi ja tein kapean reunapäärmeen.

Hame on tehty 140 cm leveästä verhosta. Käytin hyödyksi verhon ylä- ja alakäänteen, ne ovat helmassa. En leikannut verhoa muuten mitenkään, paitsi sopivan mittaiseksi. Vyötärönauhaan on rypytetty kankaan yläosaa. Sivusaumat eivät ole ommeltu ylös asti vaan molemmille puolille  jää aukot, vähän kuin taskun aukot mutta siäpuolella ei ole taskua. Näin vyötärökaitaleilla kiinni solmittava hame on hieman säädettävä. Aukot ovat hyödyksi myös siksi, että hameen alla minulla oli ommeltu pussukka kännykälle ja osalle rahoista. Tavallaan siis irtotasku jota pidin tuossa aukon kohdalla.

Mutta sopivat vaatteet saa myös tosi helposti ja nopeasti. Katso vaikka:  näin kivat vaatteet teki Sirisanin Sari ihanan tyttönsä kanssa, kun saapuivat avukseni ja markkinatunelmasta nauttimaan. Puoli tuntia siinä vaatteiden valmistelussa kuulemma meni. Hameet on surautettu valkaisemattomista pussilakanan puolikkaista ja huiveiksi on sidottu puuvillaiset vauvan rätit. Oikeanpuoleinen essu on kotona ollut itse tehty essu joka nyt taiteltiin vain vähän lyhemmäksi. Ja vasemmanpuoleinen essu on pellavainen saunapefletti joka on sidottu puuvillanauhalla hameen kanssa vyötärölle. Yksiväriset paidat sopivat hyvin samaan tyyliin ja hartioilla on mummon virkattu shaali. Eikö vain näytäkin tosi kivalta!

Lisää kuvia tästä tapahtumasta löytyy tuosta elokuisesta postauksesta ja lisää kuvia sekä tietoa 1700-luvun vaatetuksesta ja muustakin löydät esimerkiksi Elämää 1700-luvulla blogista.



keskiviikko 6. elokuuta 2014

Katso mikä tyttö!


Roskisrunoilua Minttumaan tyyliin :)
Muista osallistua (*KLIK*) sinäkin, runolla tai ilman! 



Teksti näkyy kuvassa vähän epäselvästi, 
joten tässä vielä kirjoitettuna:

***

Älä ole niin pahoillasi
jos en ehkä ollutkaan niin kuin olisit toivonut.

Että olisin
hyvä     kaunis    tavallinen     tyyntynyt tasaiseksi 

-Mutta minä olin mielessäni kesän lapsi
Sellainen herkkä paljasjalkainen tyttö
jonka sydän ajatteli joutomaata,
huomasi aina keijukaisten metsät
ne pienet elämän onnen hetket
ja taivaan enkelit.

katso  - mikä tyttö,

Kyyneleet
kukat
multa
ja tomua
tarttui huolettomasti 
tuulen mukana tukkaansa 

kasvoillaan aina haaveet ja riemu

***

Ja tämäkin teksti on siis tehty roskisrunoiluhaasteen ohjeiden mukaisesti, leikelty irrallisia sanoja vanhoista kirjoista ja yhdistelty uudelleen runoksi. 

Muutama roskisrunotaulu on mukanani ensi viikonloppuna Isokyrössä 1700-luvun markkinoilla. Minttumaalla on tapahtumassa puolikas myyntikoju, toisella puolella kojua on ihanan värikäs Nunnun.

Odotan tapahtumaa innolla, ja uskon että se on kokemisen arvoinen juttu, vaikka historia kirjoista luettuna ei ollutkaan kouluaikoihin vahvin alani. Innostuin tästä elävän historian palasesta jopa niin, että ilmoittauduin itse vapaaehtoiseksi mukaan Napuen taistelun ennallistamisnäytökseen lauantaina. Täällä onkin tällä viikolla ompelukone hurissut, sillä oma kukallinen kesämekkoni ei ihan sovi tuon ajan tyyliin. Nyt on kirppisverhot muutettu hameeksi ja huiviksi. Vanha lakana, mummon käsinvirkattu puuvillapitsi ja palanen pellavaa pääsivät aluspaidaksi, essuksi, myssyksi ja pieneksi pussukaksi/laukuksi(johon piilotan kännykän ja muut nykyaikaiset hömpötykset). Niin paljon tämä helle kuitenkin vie voimiani että päätin jättä tekemättä päällyspaidan joka oikeasti olisi asuun vielä kuulunut. Toivottavasti se sallitaan :)

Kaikesta huolimatta Minttumaan tuotteita voi ostaa tapahtumasta ihan tavallisilla euroilla, oravannahkoja tai muita vastaavia ei hyväksytä maksuvälineeksi. Korttimaksukin pitäisi onnistua, jos vain nettiyhteys maksulaitteessa toimii.

Nähdäänhän siellä? Ja vielä, ilahdun joka kerta tosi paljon, kun tapahtumissa jotkut asiakkaat kertovat lukeneensa blogiani. On niin mukava nähdä teitä oikeasti, kun täällä ei näe kenelle sitä oikein kirjoittelee.

keskiviikko 21. toukokuuta 2014

Tunnistatko?



Tunnistatko kuvasta? itsesi nimittäin.
Näitä rintamerkkejä on ihana Sirisan surautellut Helsingin Käsityökorttelia varten ison pinon, ja näistä voi tulla tunnistamaan itsensä ja läheisensä. Ihan huippuja, eikö? Tämmöisen kun laittaa rintapieleen, hattuun tai kassinreunaan, niin voi helposti paljastaa todellisen minänsä lähipiirilleen, jos ne eivät ole sitä jo huomanneet :) 




Minullakin on oma, ja toisenkin sopivan tilasin.





tiistai 20. toukokuuta 2014

IIK! jännittää


IIIK! Nyt alkaa todenteolla jännittää. Kolmen yön päästä pakkaan kamppeeni ja matkustan Sirisan tmi:n Sarin kanssa kohti Helsinkiä. Lauantain ja sunnuntain vietämme Kampin Käsityökorttelissa. Jaamme myyntipaikan, ja sekin on tosi kivaa! Odotan itsekin pääseväni katsomaan muiden yrittäjien tuotteita, ja jos olisin myyntipaikalla yksin, se ei olisi mahdollista. Ja onhan ihan eri asia tehdä pitkää työpäivää hyvän ystävän kanssa kuin yksin.





 


Olen muutenkin tosi iloinen näistä Käsityökortteli-tapahtumista. On kivaa kutsua ihmisiä Käsityökortteliin, johon ei ole sisäänpääsymaksua laisinkaan :) Ja lisäksi voin mainostaa muidenkin myyjien tuotteita tietäen, että jokainen niistä on Suomessa käsityönä tehty. Se kun ei todelakaan ole ihan itsestäänselvää nykyään. Kampin kortteli on koko Käsityökorttelikiertueen suurin tapahtuma. Myyjälista on komeaa katsottavaa.




Mukaan kortteliin lähtevät Minttumaan uudet tuotteet, vanhojen tuttujen ohella. Tarvitsisitko sinä ehkä oman herne-korun, tai Minttukarhun kaveriksi sohvan nurkkaan? Tai kesäksi keveiden askelten paljasjalkakorut, joita ei ole saatavilla, ainakaan vielä, mistään muualta kuin Kampin korttelista?




Viime vuonna Kampin kortteli oli todella onnistunut. Mutta mitenköhän käy nyt? Miten ihmiset ottavat meidät vastaan, mitä he tykkäävät tuotteistamme?  Miten voimat riittävät mahdollisella hellesäällä? Onko luvassa ylätyksiä? Viime vuonna toilailin auton kanssa, nyt saan kaikkien onneksi olla matkustajana :) 





Käsityökorttelissa on luvassa mukavaa oheisohjelmaa, nimittäin Korttelisuunnistus. Se on leikkimielinen suunnistuskisa, johon saavat osallistua kaikenikäiset. Ja tässä kisassa on mahtava lista palkintoja. Palkintoluettelo löytyy suunnistuslomakkeesta, jonka voit tulostaa jo etukäteen tästä linkistä *klik*. Oma kynäkin kannattaa varata mukaan, niin ei tarvitse jonotella kynän takia, vaan voi keskittyä mukavampiin juttuihin. Lomakkeita on saatavilla myös paikanpäältä, jos sinulla ei ole tulostusmahdollisuutta etukäteen. Minttumaan tuotteista palkintoina on korkkimagneetteja.




Tule moikkaamaan! Olet lämpimästi tervetullut :)

lauantai 10. elokuuta 2013

LEMPEÄKARHU (Ursa Parco / Ursus Parco)


LEMPEÄKARHU 
Ursa Parco / Ursus Parco

”Ihaninta on hänen lempeytensä”, sanovat ne jotka tämän karhun tuntevat.  Lempeäkarhu onkin omimmillaan saadessaan osoittaa lempeyttä muita kohtaan. Lempeäkarhu on hiljainen karhu, ja aina valmis kuuntelemaan. Sen sydän on lämmin, ja mieli avoin olemaan vierellä. Tarvittaessa, tiukan paikan tullen, se kykenee kuitenkin pitämään päänsä kylmänä. Mahansa Lempeäkarhu on syönyt täyteen luomuviljaa. Se on tietoinen ympäristöstään, ja uskoo, että lempeys, puhdas luonto ja puhdas ravinto ovat hyvä valinta minkä tahansa lajin edustajalle.
 




Lempeäkarhu on ommeltu pellavasta. Täytteenä on suomalainen luomukaura. Karhun voi lämmittää mikrossa tai viilentää pakastimessa. Sen jälkeen karhu on valmis lempeästi lämmittämään viluisia käsiä, kipeytynyttä lihasta, kipristävää vatsaa, tai kylmään sänkyyn kömpivää pienokaista. Lämminsydäminen karhu on lempeä apu pienten lasten äideille, esim. rintatulehduksen helpottajana. Viileänä karhu voi lempeästi hoitaa särkevää päätä tai pieniä kuhmuja ja pipejä.




Lempeäkarhut löytyvät Minttumaan nettikaupasta. Niiden kasvot on ommeltu vapaalla koneompelulla, ja  jokaisen karhun kasvonpiirteet ovat hieman omanlaisensa. Karhun pituus on n.18,5 cm ja päällisen voi tarvittaessa irrottaa pesua varten.

maanantai 5. elokuuta 2013

Lämpimiä ajatuksia

Ajattelen sinua. Olet minulle rakas. Mutta voi kuinka vaikeaa se on joskus sanoa. 

Sano se sydämellä. Tämä sydän kantaa mukanaan viestin sille tärkeälle. Sydän on ommeltu kierrätyskankaasta ja täytetty suomalaisella luomukauralla. Toisissa sydämissä on luomukauran lisäksi kuivattua laventelia. Sydämen voi lämmittää mikrossa, ja sen jälkeen lämmitellä käsiään sydämen lämmössä.

Tai ehkä olisi hyvä ajatus lämmittää sydän juuri ennen kuin lähtee kylmänä aamuna töihin. Silloin voisi sujauttaa lämpimän sydämen lapaseen tai takin taskuun, sormia lämmittämään. Lämmitettynä laventelin tuoksukin voimistuu.

Kuvassa näkyy yksi viesteistä, "Olet tärkeä". 
Voit valita viestiksesi myös:
"Olet rakas"
"Ajattelen sinua"
"Lämmin ajatus sinulle"

Sydämet löydät Minttumaan nettikaupasta.



sunnuntai 26. toukokuuta 2013

Luulin paljon pienemmäksi!


Olen aivan pienen ajan sisällä kuulllut monta samanlaista kommenttia, kun ihmiset ovat nähneet Minttukarhun ihan oikeasti. "Onko se noin iso! Luulin kuvan perustella paljon pienemmäksi." Koko tosin mainitaan nettisivulla, mutta niinhän se on, että helposti sitä itsekin ajattelee jonkun olevan sellainen kuin oma ensivaikutelma on ollut, ja ohittaa sitten sujuvasti sen tekstin jossa tarkemmin kerrotaan :) Tässä siis kuva, joka auttaa vähän hahmottamaan Minttukarhun todellista kokoa. Syliin sopiva. Kainalokaveri. Halittava. Ja juuri sopivan kokoinen siihen, että loikoillessa oman pään voi pitää karhun sylissä. Omat pikkupoikani ovat aivan ihastuneita karhuun ja mielellään pötköttelevät karhun kanssa.


Jos olet lukenut Minttukarhun lajikuvauksen, tiedät että se haaveilee kesästä. Ja nyt se on onnellinen, kesä on tullut!




torstai 4. huhtikuuta 2013

Minttukarhun uudet housut ja vihreämpi mieli

Esittelin täällä jonkin aikaa sitten Minttukarhun :) Vaikka jokainen Minttukarhu on yksilö, ja niillä on jokaisella omanlaisensa ilme, housut ovat yksi asia joka niitä yhdistää. Minttukarhu pukeutuu aina kierrätetyskankaisiin pöksyihin. Pöksyjen värit tosin vaihtelevat.

Tästä eteenpäin valmistuvilla Minttukarhuilla on muutenkin entistä vihreämpi mieli. Raajoissa oleva täyte on nimittäin vaihdettu kotimaiseen vanuun josta noin 85% on kierrätyskuitua. Myös näihin karhuihin sopivia suomalaisia eko-sisätyynyjä on nyt saatavilla nettikaupan kautta. Niiden kangas on luomupuuvillaa ja täyte on samaa vanua kuin karhujen raajoissa.





Tässä vähän esimerkkejä, joista nuo laatikon päällä istuvat ainakin juuri nyt löytyvät verkkokaupasta. Lisäilen luultavasti ensi viikolla Facebook-sivulle lisää kuvia Minttukarhuista. Jos näet jollakin Minttukarhulla mieleisen väriset pöksyt ja samanlaista ei ole kaupassa, voit ottaa yhteyttä ja kysyä onko samaa kangasta vielä jäljellä. Toivoa voi myös samalla karhulleen isoa tai pientä kuonoa. Ylläolevissa kuvissa ensimmäisellä karhulla on iso kuono, alemmilla pieni.

perjantai 1. maaliskuuta 2013

Minttukarhu (Ursa Menta)











Minttukarhu, (Ursa Menta/Ursus Menta) on uhanalainen lajike joka syö ravinnokseen pääasiassa mustikkamaitoa. Minttukarhu tavataan useimmiten uneksimasta. Se uneksii kesästä ja Minttukarhujen taivaasta. Pienillä karhunaivoillaan se kyllä arvelee kesän todennäköisesti olevan tulossa ajallaan, mutta Minttukarhujen taivaasta, sen ihanuudesta, siitä se tajuaa vain pienen murusen. Koska kaikki ei kuitenkaan ole aina sitä miltä näyttää, uneksimisen lomassa Minttukarhukin tarkkailee ympäristöään ja havaitsee usein sellaista, mitä muut eivät edes huomaa. Lajin löytyessä Hämeenkyrön takametsästä, Minttukarhuja oli vain muutamia yksilöitä, mutta lähitulevaisuudessa niiden toivotaan leviävän muihinkin Suomen metsiin. Vaikka Minttukarhu on alkujaan yöeläin, se voidaan totuttaa muunkinlaiseen päivärytmiin. Tavattaessa Minttukarhu saattaa vaikuttaa etäiseltä, mutta kesytettynä se on hyvin sopeutuvainen ja luonteeltaan uskollinen. 







Minttukarhut ovat koristetyynyn päällisiä ja niiden mahan voi täyttää sopivan rennoksi 40x40 cm kokoisella sisätyynyllä. Karhun yläosa on uutta pestyä pellavaa ja alaosaan on käytetty kierrätettyjä kankaita. Raajojen täytteenä on polyesterivanua. 

Minttukarhut on valmistettu käsityönä, rakkaudella.

Jos haaveilet tulevasi Minttukarhun kesyttäjäksi ja ystäväksi, kurkista Minttumaan verkkokauppaan tai tarvittaessa ota yhteyttä sähköpostitse tai verkkokaupan palautelomakkeella. Minttukarhu toimitetaan ilman sisätyynyä mutta sellaisen voi halutessaan tilata samalla Minttumaan verkkokaupasta.

*uutta Minttukarhujen materiaaleista, kurkkaa tästä linkistä.

lauantai 23. helmikuuta 2013

lauantai 16. helmikuuta 2013

Rakastan...




"Rakastan rohkeutta. 
Rakastan luoda.
Rakastan iloa toiselle tuoda.
Rakastan iltaa. Rakastan kesää.
Rakastan katsella 
lintusten pesää.
Rakastan mummoa 
kumaraa, pientä.
Rakastan punaista 
myrkkysientä.
Rakastan valoa. 
Rakastan unta.
Rakastan kielelle 
leijuvaa lunta.
Rakastan katsella 
lastani somaa.
Rakastan aina vain 
kultaani omaa."






maanantai 11. helmikuuta 2013

hei IHANA nainen


Tällä viikolla saan ilon olla ystävänpäivän iltana hyvässä naisseurassa.  Minua pyydettiin mukaan järjestämään hemmotteluiltaa perhekerhon äideille. Niin ihana idea! Äidit juurikin tarvitsevat rentoutusta. Iltaan on suunnitteilla, Minttumaan kotikutsujen tyyliin, ainakin hoitavaa käsien suolakuorintaa ja minttuista jalkakylpyä väsyneille jaloille. 

Hemmottelujuttuja miettiessä inspiroiduin uudesta jutusta. Tai ei oikeastaan ihan uudesta, sillä tämä minun on pitänyt toteuttaa jo vaikka kuinka kauan. Mutta nyt vein ideaa vähän pidemmälle ja tein pellavaisia sydämiä jotka muistuttavat ihanille naisille, siis toisinsanoen ihan kaikille naisille: Sinä OLET kaunis! Tämän voi ripustaa vaikka peilin viereen niin ei sitten pääse huononakaan päivänä unohtumaan. Sydämen sisällä on vanun lisäksi aitoa laventelia kuivatettuna. Sydän siis levittää ihanaa tuoksua ympärilleen ja on myös ilo silmälle. Laventeli on sydämen sisällä erillisessä pussukassa, joten sen voi halutessaan helposti vaihtaa muuhunkin tuoksuvaan yrttiin sydämen takana olevasta aukosta

Sydämiä on tulossa myös Minttumaan verkkokauppaan.