1700-luvun markkinat Isossakyrössä 2015

Paluu 300 vuotta ajassa taaksepäin ei tuottanut tänäkään vuonna pettymystä. 1700-luvun markkinat Isossakyrössä oli taas aivan mainio tapahtuma. Viime vuonna tämän tapahtuman jälkeen ajattelin, että uudelleen on päästävä, ja olin tosi iloinen kun pääsin. 1700-luvun markkinat järjestetään vuosittain Isonkyrön vanhan kirkn pihapiirissä. Paikka on kaunis ja sopii erinomaisesti historiateemaisen tapahtuman paikaksi.

Tänä vuonna jaoin kojun Sirisan tmi:n kanssa. Tuotteemme sopivat niin hyvin yhteen, että joku asiakaskin ihmetteli, miten ne voivat olla niin samanlaisia.  Mutta kun on toisen kanssa sopivasti samalla taajuudella(vähän pöhkö mutta positiivinen), sopivasti samanlainen ajatus elämästä(se on lahja ja ihme, elettäväksi tarkoitettu) ja sopivasti samanlainen ajatus siitä millainen idea tuotteiden takana on(ne ovat tuotteita joilla voi tuottaa iloa, tuotteita joiden kautta kertoa: minä välitän), niin miksikäs eivät silloin sopisi hyvin yhteen! Ja kun kerran on myyjäkaverina toinen sopivasti samanlainen(kuin rakas sisko), niin mikäs siinä on ollessa :)

 

Markkinoilla on ohjelmassa muutakin kuin myyjiä. Se on hyvä juttu. Viime vuonna esimerkiksi Kaari Utrio luennoi mielenkiintoisesta, tapahtuman teemaan sopivasta aiheesta. Se luento olisi ollut hauska kuulla. Tämän vuoden ohjelmaan en juurikaan ehtinyt perehtyä. Tosin myyjänä ei juuri muuhun ehdi osallistua kuin myymiseen. Mutta noin niinkuin kävijän kannalta se muukin ohjelma on hyvä juttu. 

Alla olevassa kuvassa Saviverstas Musta Lintu, ja meneillään on työnäytös, jossa valmistuu keramiikkaesineitä  jalkavoimin pyörivällä dreijalla. 

 

Takaisinpäin ajellessa ihmettelin samaa asiaa kuin olen monesti ennenkin ihmetellyt. Miten Pohjanmaa voikin olla niin tasainen. Tasaista peltoa oli niin pitkälle kuin silmillä saattoi nähdä! Miten voikin olla? No, kaunista se kuitenkin oli.

Minttumaan tuotteet ovat nähtävillä vielä huomenna 15.8.2015 Hämeenkyrön tapahtumien yössä. *KLIK* Suuntaa kohti Frantsilan Kehäkukka-myymälän pihapiiriä klo 10 alkaen, paikalla ollaan klo 23 asti mikäli ylätyksiä ei ilmaannu. Seuraavaksi luultavasti marraskuussa vasta!

TSI maalaisrahvaan vaatteet 1700-luvun tyyliin.

Elokuussa lupasin kertoa tarkemmin kuinka tein ajanmukaiset(tai ainakin sen näköiset) vaatteet 1700-luvun markkinoille. Ehkäpä joku aiheesta kiinnostunut saa näistä sopivia vinkkejä oman asun valmistamiseen. Monissa historia-tapahtumissa on erittäin toivottavaa, että markkinavieraatkin saapuvat paikalle ajanmukaisissa asuissa, vaikka tietysti se on aivan vapaaehtoista. Mutta itse ainakin nautin kun sai pukeutua aivan eri tavalla kuin nykyään, ja oli ilo katsella muita myyjiä jotka olivat aiheeseen paneutuneet. Kaikki eivät selvästikään olleet, vaikka myyjiltä selvästi sitä etukäteen vaadittiin ja ohjeitakin sai niin paljon kuin oli tarpeen.

 

Oma asuni mukaili tuon ajan maalaisrahvaan asua. Oikeasti tuohon olisi kuulunut vielä nuttu, eli eräänlainen takki tuon aluspaidan päälle. Minulta loppui kuitenkin valmisteluaika kesken ja oli siellä markkinoilla niin kuumakin, että olin lopulta aivan tyytyväinen siihen ettei enempää vaatekerroksia ollut puettavaksi.

Tärkeää oli luonnonmateriaalit(tai sen näköiset) kankaissa. Omaan asuuni löytyi vihreä pellavanoloinen verho kirppikseltä. Paitaan ja hattuun käytin omista varastoista löytynyttä vaaleaa pellavaa, ja koska se loppui kesken, jatkoin mekkomaisen aluspaidan helman pituutta vanhalla puuvillalakanalla. Pitsit eivät isosti kuuluneet rahvaan vaatteisiin, mutta kankaan niukkuuden vuoksi päädyin ompelemaan pätkän pitsiä huiviini, joka oli niin pieni ettei sitä olisi voinut solmia kiinni ja essun helmaan, joka sitten olikin ainoa puvun koristus.

Tässä selostukset asun eri osista. Kysyä saa :) Mitoissa on mukana 1 cm:n saumavarat.

  

Huivin muoto oli ihan omasta päästä, ei minkään ohjeen mukainen. Se muodostui kahdesta suorakaiteen muotoisesta kangaspalasta joiden toiset päät leikkasin 45 asteen kulmaan vinoiksi ja ompelin nämä kohdat yhteen. Huivin taakse muodostui siis pystysuora sauma. Huivin reunaan ompelin koneella tiheän ompeleen parin sentin päähän reunasta ja hapsutin sitten reunan. Etupuolelle vain laskostin reunat kapeiksi ja ompelin pitsipätkään kiinni. Ajattelin että huivi korvaa tarpeeksi paljon sitä puuttumaan jäänyttä nuttua.

Myssyn toteutuksen keksin itse. Minulla oli kyllä kuva josta otin mallia, mutta ohjeita en löytänyt(vaikka muistelin nekin jossain vaiheessa saaneeni). Myssyn piti olla tarpeeksi iso koska minulla on päässäni rastat eikä mikään pikkupipo kävisi ollenkaan. Tästä tuli vähän liiankin iso ja mietin kehtaanko pistää sitä päähäni, mutta sainkin yllättäen juuri hatustani kehuja, joku jopa kysyi teenkö niitä myyntiin.  No en tee, mutta tästä kuvasta voi kukin ottaa mallia jos tahtoo :) Hatun etureunan oli tarkoitus olla tuollainen kuin kuvassakin, eteenpäin. Mutta siitä tuli liian pitkä ja lopulta käytin hattua niin että tuo etureuna oli taitettuna kaksinkerroin, eli taaksepäin. Niskassa on oikeasti aikaan sopimattomasti piilossa kuminauha, ja siten hattu oli helppo pukea. Sidoin silti myös nauhat. Kuvassa vasemmanpuoleisin hatunreuna on kaksinkertainen, ja rypytin siitä oikean reunan(siis reunat, koska oli kaksinkerroin). Myös keskimmäinen osa on kaksinkertainen ja siitä on rypytetty oikea reuna. Isoin, eli oikeanpuoleisin hatun osa on yksinkertainen ja siitä on rypytetty vasen reuna eli tuo joka yhdistyy reunapaloihin. Jonkinlainen myssy oli kuulemma tuohon aikaan oltava, edes pieni huivi takaraivolla, sillä huiviton/hatuton nainen oli huonomaineinen.

Essu oli suorakaiteen muotoinen 75x75cm pala jonka reunat päärmäsin ja rypytin yläreunan  32 cm leveäksi. Yläreunaan ompelin kaksinkertaisen kaistaleen ja alas puuvillapitsin.

Mekkomainen aluspaita on hauskan mallinen ja helppo tehdä. Siihen tarvittiin suorakaiteen muotoinen 57x180 cm pala. Tähän palaan lisäsin molempiin päihin  vanhaa lakanaa jotta pituutta tuli tarpeeksi. Taitoin palan keskeltä ja leikkasin pääaukon. Siitä tuli liian iso ja paikkasin vahinkoa tekemällä vähän rypytystä pääaukon keskelle etukappaleeseen. Muuten vain siksakkasin kaula-aukon reunan, käänsin nurjalle ja ompelin suoralla ompeleella kiinni. Hihoihin leikkasin 34x50 cm kokoiset suorakaiteen muotoiset palat ja lisäksi kainaloihin neliönmuotoiset 12x12cm palat. Hihapalat taitettiin yläpuolelta ja ja nuo neliön muotoiset palat levensivät hihoja ja sivusaumaa kainalon kohdalla, muutenhan hiha oli pelkästään suora kappale. Ne siis ommeltiin kainalon kohdalle kulmittain pystyyn, niin että yksi kulma osoitti hihansuita kohti ja sen vastakkainen kulma paidanhelmaa kohti. Lisäksi leikkasin n.13x63 cm palan jonka halkaisin kulmasta kulmaan(langansuunnista välittämättä) ja ompelin nämä kiilat leventämään sivusaumoja(leveämpi puoli alaspäin) tuon kainalo-neliön alapuolelle.Hihansuissa ei ole kuminauhaa vaan rypytin hieman, laitoin siksakin reunaan, taitoin nurjalle ja ompelin kiinni suoralla ompeleella. Lopuksi leikkasin alahelman suoraksi ja tein kapean reunapäärmeen.

Hame on tehty 140 cm leveästä verhosta. Käytin hyödyksi verhon ylä- ja alakäänteen, ne ovat helmassa. En leikannut verhoa muuten mitenkään, paitsi sopivan mittaiseksi. Vyötärönauhaan on rypytetty kankaan yläosaa. Sivusaumat eivät ole ommeltu ylös asti vaan molemmille puolille  jää aukot, vähän kuin taskun aukot mutta siäpuolella ei ole taskua. Näin vyötärökaitaleilla kiinni solmittava hame on hieman säädettävä. Aukot ovat hyödyksi myös siksi, että hameen alla minulla oli ommeltu pussukka kännykälle ja osalle rahoista. Tavallaan siis irtotasku jota pidin tuossa aukon kohdalla.

Mutta sopivat vaatteet saa myös tosi helposti ja nopeasti. Katso vaikka:  näin kivat vaatteet teki Sirisanin Sari ihanan tyttönsä kanssa, kun saapuivat avukseni ja markkinatunelmasta nauttimaan. Puoli tuntia siinä vaatteiden valmistelussa kuulemma meni. Hameet on surautettu valkaisemattomista pussilakanan puolikkaista ja huiveiksi on sidottu puuvillaiset vauvan rätit. Oikeanpuoleinen essu on kotona ollut itse tehty essu joka nyt taiteltiin vain vähän lyhemmäksi. Ja vasemmanpuoleinen essu on pellavainen saunapefletti joka on sidottu puuvillanauhalla hameen kanssa vyötärölle. Yksiväriset paidat sopivat hyvin samaan tyyliin ja hartioilla on mummon virkattu shaali. Eikö vain näytäkin tosi kivalta!

Lisää kuvia tästä tapahtumasta löytyy tuosta elokuisesta postauksesta ja lisää kuvia sekä tietoa 1700-luvun vaatetuksesta ja muustakin löydät esimerkiksi Elämää 1700-luvulla blogista.

1700-luvun markkinat - ajassa peruutus Minttumaan tapaan

Pari viikkoa sitten osallistuin ensimmäistä kertaa 1700-luvun markkinoille. Myyjille oli muutama vaatimus, mm. pukeutua piti aikakauteen sopivasti. Ajattelin kirjoittaa myöhemmin vielä erillisen postauksen markkinavaatteista, mutta nyt muita valokuvia!

 

Markkinat pidettiin Isonkyrön vanhan kirkon ympäristössä. Todella kiva kiva ja kaunis paikka, juuri sopiva tällaiselle tapahtumalle.

Tapahtuman ideana oli muutakin kuin vain myynti, ja minäkin nautin tunnelmasta. Kiitos mukavan myyntikojun jakajan (Nunnun), pääsin kiertelemään pikaisia kierroksia alueelle useaankin kertaan. Kojujen väleissä pistettiin tanssiksi. Itse tyydyin vain ottamaan kuvia.

Iso ilo reissullani oli myös ystävän tapaaminen ja yöpymispaikka hänen luonaan. Kojullekin sain heistä asiaankuuluvasti pukeutunutta apua.

Minttumaan myyntipöydällä oli tapani mukaan taas jotain ihan uutta. Kerron kyllä lähiaikoina teillekin jotka ette päässet paikanpäälle, mitä nämä oikein ovat.

Mutta kaikkein tykätyin tuote oli vanha tuttu <3 nyt vain monella eri kielellä, sillä tiesin tapahtumaan tulevan väkeä monesta maasta.

Tyyliin sopivat kortit ovat tämän kesän uutta, korteissa on käsintehtyä paperia pitsikuvioin. Kuituna paperissa on kierrätyspaperikuitua ja kasveja. (Tähänkin taidan palata uudemman kerran.)

Tapahtuman historiallista puolta elävöittivät monesta maasta tulleet monet historianharrastajat, jotka yöpyivätkin koko tapahtuman ajan 1700-luvun sotilasleirissä kirkon takana.

 

Itse osallistuin sunnuntai-aamuna jumalanpalvelukseen joka toteutettiin 1600-luvulta peräisin olevala kaavalla. Yllätyin silti  siitä ettei se juurikaan eronnut nykyisestä. Mutta virsien kieli oli vanhaa. vähän tähän tapaan kuin seinämaalauksessa. Saatko selvää?

KOko tapahtuman kohokohta oli varmasti lauantai-iltana toteutettu Napuen taistelun ennallistamisnäytös. 

"Napuen taistelulla oli kauaskantoiset seuraukset Ruotsi-Suomen ja koko pohjoisen Euroopan historiassa. Suomalaiset historiaharrastajat ja paikkakunnan vapaaehtoiset haluavat kunnioittaa taistelun muistoa järjestämällä suuren ennallistamisnäytöksen Isonkyrön 1700-luvun markkinoiden yhteydessä." kerrotaan tapahtuman nettisivulla.

Myyjät saivat mahdollisuuden osallistua näytökseen vapaaehtoisina. Naisten rooli oli näennäisesti pieni, mutta ainakin mukana ollessa erittäin  puhutteleva. Varmaankaan kentän reunalta seurattuna asia ei ollut aivan samanlainen, mutta kaiken keskellä oleminen hätkähdytti. Enpä ole aiemmin tullutkaan miettineeksi miltä voisi tuntua lähettää sotaan varmaan kuolemaan miehensä tai poikansa.

Tässä maistiainen näytöksestä:

Kaiken jälkeen voinkin sanoa olevani kiitollinen että ainakin nyt on maassa rauha. Mutta kun historia tulee noin eläväksi, ei sitä voi sivuuttaa vain olankohautuksella ja jatkaa kaikkea niinkuin ei mitään. Tällaiset ikkunat historiaan antavat ihan uusia näkökulmia katsoa omaa arkeaan ja työtään.

Näin isoista ajatuksista huolimatta lähdin markkinoilta hyvillä mielin ja tyytyväisenä kaikkeen tapahtumajärjestelyyn. Toivon että ensi vuonna saisin taas olla mukana!