Elämänpuu

 

ELÄMÄNPUU

Aina en ollut katsonut kiitollisena maata,
josta olin tullut.
Oli ollut aikoja, jolloin etsin juuriani,
ja aikoja, jolloin yritin repäistä ne irti.
Mutta näin, ettei ilman niitä
olisi ollut minua nyt.

Ja sisälläni kasvoi kiitollisuus heistä,

jotka olivat minua kantaneet.

Silloin ymmärsin, että kaiken aikaa

olin saanut juuristani voimaa
kasvaa tähän päivään.
Ja oksat yläpuolellani
versoivat nyt uutta elämää.

Elämänpuu;

sen oksat tarjosivat suojaa ja levähdyspaikkaa

juurilleen palaavalle, 
kaikkensa kadottaneelle,
sielunsisaren saattamalle, 
laumansa löytäneille,
kaksin kulkeville,
ja sillekin joka saapui yksin.

Sillä silloin taivaan linnut tulivat

ja lauloivat puun oksilla.
Ja jokainen joka nosti kasvonsa kohti taivasta,
sai nähdä, että 

e l ä m ä   k a n t a a .

-Minttumaria Ukkonen