Täällä mietiskellään monenlaista.
Kuinka uusi vuosi alkaa?
Millaisia päätöksiä teen tuotteideni suhteen?
Mitä jätän pois ja mistä en ainakaan luovu?
Onko aika jollekin ihan uudelle?
Millaisilla eväillä voimat riittävät siihen, mikä on
oikeasti tarpeen?
Viime vuoden aikana, erityisesti syksyllä, tein enemmän töitä kuin koskaan ennen, toisin sanoen aivan liikaa. Kun vuosi oli lopuillaan, olivat voimat lopussa myös. Viimeisistä töistä ennen joulua minulla ei ole väsymyksen ja kiireen vuoksi juurikaan muistikuvaa, ja nyt toivonkin vaan etten ole mokannut missään oikein tärkeässä.
Joululoma
tuli tässä perheessä todella tarpeeseen. Ja lomalla pidin lomaa ihan
oikeasti :) Siitä huolimatta olen päättänyt aloittaa uuden vuoden
kevyemmin. Enkä tosiaankaan puhu nyt ruuasta. En halua sellaista elämää,
etten ehdi itse elää ollenkaan. Omat lapseni ovat pieniä nyt. Jos
joudun valitsemaan työn tai lapset, valitsen lapset. Mutta koska kaikki
ei ole niin yksinkertaista, tavoitteeni on keksiä sellainen tapa elää
että voin sekä olla lasten kanssa että tehdä työtä jota rakastan.
Tulevaisuuteen katson toiveikkaana ja hyvällä mielellä.
Synkkä syksy on mielessäni vaihtunut jo kevääseen, joka on päivä päivältä valoisampi. Vaikka luulenkin että se pakkastalvi on vasta tuloillaan, niinhän ne lupailevat.
Olen
työstäni onnellinen. Loppuvuoden väsymyksestä huolimatta on tällaisena
aikana ihana tilanne se, että töitä riittäisi enemmän kuin on aikaa
tehdä. Ja niin on oikeastaan ollut siitä asti kun Minttumaa on
perustettu. Toisaalta vaikeuksiakin on. Kun omistaa jopa liiankin luovan
pään, kaikki ei ole aina ihan yksinkertaista, ei edes työn tekeminen,
saati sitten niissä hyvissä työsuunnitelmissa pysyminen.
Avasin tänään taas Minttumaan verkkokaupan. Sitä on karsittu aika reilusti. Osa tuotteista on nyt tauolla, jonka päättymisestä en itsekään tiedä tarkemmin. Toivon että nuo tuotteet palaavat tauoltaan, sillä joukossa on paljon sellaista josta todella tykätään ja joita toivon itsekin voivani valikoimissa pitää. Toistaiseksi jatketaan kuitenkin näin.
Haaveilen pystyväni tänä vuonna remontoimaan itselleni työhuoneen. Pihapiirissämme on melko uusi(=tältä vuosituhannelta), alunperin eläimille tehty rakennus josta kuvittelen kohtuullisella työmäärällä saavani oman työtilan. Se ei kuitenkan ole kuvassa näkyvä rakennus. Kuvassa on sauna, jossa pääsevät aina ensitestiin Minttumaan uudet saippuat ja saunatuotteet :)
Jos työhuonehankkeeni edistyy, kuviraporttia saapuu kyllä blogiin. Mutta sen aika ei ole vielä. Tällä hetkellä kerään tietoa oikeista työtavoista ja materiaaleista. Minkäänlaista remonttikokemusta minulla ei kylläkään ole. Mutta eikös se ole niin, että toiset tekevät mitä osaavat ja toiset taas mitä haluavat? Ja minähän haluan työhuoneen.
Mainittakoon että myös muu perhe toivoo minulle työhuonetta. Tällä hetkellä olen vallannut yritykseni tavaroille aivan luvattoman suuren osan jo muutenkin pienestä kodistamme. Helpotuksesta huokaisee yksi jos toinenkin, jos joskus saan kannettua kaikki työtarvikkeeni täältä pois.
Oma uuden vuoden tavoitteeni työssä ja koko elämässä on pyrkiä sitä kohti, millaisena itse näen hyvän elämän.
Hidastaa vähän.
Pysähtyä katsomaan.
Rakastaa.
Elää hetkessä joka päivä
eikä vasta joskus sitten.
Kuunnella mitä sydän sanoo.
Ja että mitä ikinä teenkin,
tekisin sen täydestä sydämestä.